Yhtiöjärjestys

(Uuden version merkintä yhdistysrekisteriin 16.7.2021)

§ 1 Nimi, kotipaikka, tilikausi

(1) Yhdistys käyttää nimeä PSSD Hilfe Deutschland e. V. ja merkittiin yhdistysrekisteriin.

(2) Yhdistyksen kotipaikka on Köln.

(3) Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

2 § Yhdistyksen tarkoitus ja voittoa tavoittelematon asema

(1) Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tieteen ja tutkimuksen sekä kuluttajansuojan edistämistä. Lisäksi yhdistys harjoittaa hyväntekeväisyyttä § 53 nro 1. AO.

Yhdistyksen tarkoitukset toteutuvat erityisesti sillä, että yhdistys

a) Edustaa niiden ihmisten etuja, jotka kokevat pysyviä sivuvaikutuksia, jotka liittyvät SSRI:n jälkeiseen seksuaaliseen toimintahäiriöön (PSSD) -oireyhtymään psykiatristen lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen.

b) edistää tutkimusta ja tieteellistä keskustelua tällä hetkellä Post SSRI Sexual Dysfunction (PSSD) -oireyhtymän syistä ja mahdollisista hoito- ja paranemismenetelmistä, mm. B. tekemällä yhteistyötä lääkäreiden ja tutkijoiden kanssa, tukemalla tieteellisiä tutkimuksia tai käynnistämällä uusia hankkeita.

c) suurelle yleisölle ja asiantuntijoille tiedottaminen riskistä kehittyä pysyvien vaurioiden (pysyvien sivuvaikutusten) kehittymiseen psykotrooppisten lääkkeiden, esim. B. tarjoamalla tiedotusmateriaalia, kirjoittamalla lääkäreille ja psykoterapeuteille tai osallistumalla erikoistilaisuuksiin.

d) edistää kokemusten vaihtoa yhdistyksen vaikutuspiiriin kuuluvien kesken tarjoamalla keskusteluryhmiä, puhelinneuvontatunteja jne. asianosaisille.

e) aktivoituu terveyspolitiikassa ja mm. B. paikallisella, osavaltion ja liittovaltion tasolla asianosaisten etujen mukaisesti.

(2) Yhdistys harjoittaa yksinomaan ja välittömiä hyväntekeväisyys- ja hyväntekeväisyystarkoituksia verolain pykälässä "Verohelpoiset tarkoitukset" tarkoitettuja.

Yhdistys on epäitsekkäästi aktiivinen; se ei ensisijaisesti pyri omiin taloudellisiin tarkoituksiinsa.

Yhdistyksen varoja saa käyttää vain lain edellyttämiin tarkoituksiin. Jäsenet eivät saa maksuja yhdistykseltä.

Yhdistys ei saa suosia ketään yhdistyksen tarkoituksesta vierailla menoilla tai kohtuuttoman korkealla palkkiolla.

(3) Hallitukselle, jäsenille ja muille henkilöille, jotka työskentelevät yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi ja turvaamiseksi, voidaan korvata siitä aiheutuneet kulut.

Yhtiökokous voi myös päättää hallituksen jäsenille kohtuullisen kiinteän vuosipalkkion maksamisesta. Toiminnasta maksettavan korvauksen määrä ei saa ylittää vapaaehtoistyön kiinteää määrää.

(4) Eläkkeellä tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

§ 3 Rahoitus

Yhdistystä rahoittaa

Jäsenmaksut, lahjoitukset sekä julkiset ja muut apurahat.

Lahjoitusten ja muiden etujen vastaanottaminen sekä konsultointi- ja sponsorointisopimusten tekeminen lääketeollisuuden toimesta tai sen kanssa on poissuljettu.

§ 4 Jäsenyys

(1) Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka liittyy 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

(2) Yhdistykseen liittymistä koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti (kirjeellä) tai tekstimuodossa (sähköpostitse) hallitukselle ja siinä on oltava yhdistyksen jäsenlomakkeessa vaadittavat hakijan tiedot. Yhdistykseen liittymistä koskevalla hakemuksella hakija hyväksyy yhdistyksen säännöt.

Alaikäisten maahanpääsyhakemuksen tekee laillinen edustaja.

Johtokunta päättää jäsenhakemuksesta oman harkintansa mukaan.

Yhdistyksen jäsenilmoitus edellyttää hallituksen vahvistusta kirjallisesti (esim. kirjeitse) tai tekstilomakkeella (esim. sähköpostilla) ollakseen tehokas.

Johtokunnan ei tarvitse perustella hakijalle hakemuksen hylkäämistä.

(3) Pääsy on 12 kuukauden ajaksi koeajalla. Tänä aikana jäsenyyden voi kumpi tahansa osapuoli irtisanoa milloin tahansa 5 §:stä poiketen ilman erillistä ilmoitusta ja syytä ilmoittamatta. Eroamisesta tai poissulkemisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti (esim. kirjeellä) tai tekstimuodossa (esim. sähköpostilla tai WhatsAppilla). Jos eroa tai eroa ei tehdä, koejäsenyys muuttuu 12 kuukauden kuluttua varsinaiseksi jäseneksi.

(4) Yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseniksi jäseniä tai muita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka ovat erityisen ansioituneita yhdistyksen hyväksi.

(5) Jäsenhakemuksen yhteydessä tulee ilmoittaa suhteet (erityisesti lääketeollisuuteen), jotka voivat johtaa aineelliseen tai aineettomaan eturistiriitaan. Tämä sisältää:

Epäitsenäinen ja kunniatoimi, konsultointitoiminta, tieteelliseen toimintaan ja patenttihakemuksiin saatu taloudellinen tuki, saadut palkkiot, muut taloudelliset tai rahalliset edut sekä osakkeiden, optioiden tai muiden osakkeiden omistus ja muut olosuhteet, jotka hallintoneuvoston mielestä voidaan arvioida eturistiriita.

§ 5 Jäsenyyden päättyminen

(1) Jäsenyys yhdistykseen päättyy eron, erottamisen tai kuoleman seurauksena. Jäsenyyden päättyessä päättyvät samaan aikaan kaikki kyseisen jäsenen hoitamat yhdistyksen toimitilat.

(2) Eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti (esim. kirjeellä) tai tekstimuodossa (esim. sähköpostitse tai WhatsApp) hallitukselle. Irtisanoutuminen voidaan tehdä vain yhden kuukauden irtisanomisajalla kuukauden loppuun.

(3) Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hyvästä syystä. Tärkeä syy on olemassa erityisesti, jos jäsen

a) vahingoittaa yhdistyksen mainetta tai etuja erityisesti antamalla julkisia lausuntoja yhdistyksen puolesta.

b) Kunnioitetut hallituksen jäsenet sekä yhdistyksen sisällä että sen ulkopuolella.

c) tukee sidosryhmiä, jotka toimivat yhdistyksen etujen vastaisesti.

d) käyttäytyy häpeällisesti sekä yhdistyselämässä että sen ulkopuolella.

e) on yli kolme kuukautta myöhässä jäsenmaksujensa maksusta ja kirjallisesta (esim. kirjeellä) tai tekstimuotoisesta (esim. sähköpostilla tai WhatsApp-viestillä) muistutuksesta huolimatta jäsenmaksujen jättämisen uhalla maksamatta jääneet maksurästit .

f) perustaa kilpailevan yhdistyksen.

(4) Poikkeamisesta päättää johtokunta. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on annettava tilaisuus antaa lausuntonsa hallitukselle vähintään kahden viikon kuluessa.

(5) Jos erottaminen koskee hallituksen jäsentä, erottamisesta päättää yhtiökokous. Erotetulla hallituksen jäsenellä ei ole äänioikeutta.

(6) Tiedot välittömästä erottamisesta ja tarvittaessa johtokunnan (jos johtokunnan jäsen erotetaan, yhtiökokouksen päätös) erottamisesta on ilmoitettava asianomaiselle jäsenelle kirjallisesti. (esim. kirjeellä) tai tekstimuodossa (esim. sähköpostilla) ja perustele se. Kirje katsotaan lähetetyksi, kun se on lähetetty viimeksi ilmoitettuun posti- tai sähköpostiosoitteeseen.

(7) Päätöksellä asianomaisen jäsenen jäsenyys lakkaa ja jäsen eroaa kaikista tehtävistä erottamismenettelyn lopulliseen päättymiseen saakka.

(8) Jos tästä ei valiteta 5 §:n 10 kohdan mukaisesti, päätös tulee voimaan valitusajan päätyttyä ja jäsenyys lakkaa.

(9) Jäsenen poistamisen tai erottamisilmoituksen saatuaan kaikki jäsenen oikeudet yhdistystä kohtaan raukeavat välittömästi.

Jäsen voi tehdä eropäätöksestä valituksen neljän viikon kuluessa kirjallisesti (esim. kirjeitse) tai tekstimuodossa (esim. sähköpostitse) hallitukselle. Määräaika alkaa päätöksen lähettämistä seuraavasta päivästä. Valituksen tulee olla perusteltu. Hallitus (hallituksen jäsenen erotessa yhtiökokous) tekee lopullisen päätöksen. Jos vastalausetta ei esitetä ajoissa, erotus on voimassa siihen asti, kunnes eromenettely päättyy tai jäsenyys katsotaan päättyneen 5 §:n 9 momentin mukaisesti.

§ 6 Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet

Jokaisella jäsenellä on oikeus käyttää yhdistyksen tiloja ja tarjouksia sekä osallistua yhteisiin tilaisuuksiin.

(2) Jokaisella jäsenellä on sama äänioikeus ja äänioikeus yhtiökokouksessa. Äänioikeus voidaan siirtää toiselle äänioikeutetulle jäsenelle kirjallisella valtakirjalla (esim. kirjeellä) tai tekstimuodossa (esim. sähköpostilla). Valtakirja on pätevä vain, jos se on esitetty hallitukselle ennen yhtiökokouksen alkamista. Yhdellä jäsenellä ei saa olla enempää kuin kolme ääntä. Äänioikeuden siirto voidaan myöntää vain koko yhtiökokoukselle.

Jokaisella jäsenellä on velvollisuus edistää yhdistyksen etua, erityisesti maksaa säännöllisesti jäsenmaksunsa ja mahdollisuuksiensa mukaan työllään tukea yhdistyksen elämää.

(4) Jokainen jäsen on velvollinen välittömästi ilmoittamaan henkilötietojen (nimi, postiosoite, sähköpostiosoite, matkapuhelinnumero, pankkitiedot jne.) muutoksista kirjallisesti (esim. kirjeitse) tai tekstimuodossa (esim. sähköpostilla). sähköposti).

§ 7 Jäsenmaksut

(1) Jokaisen jäsenen on suoritettava ennakkoon maksettava jäsenmaksu. Tämä maksetaan neljännesvuosittain tai puolivuosittain. Eräpäivä tulee ilman muistutusta.

(2) Jäsenmaksujen suuruudesta ja eräpäivästä päättää yhtiökokous.

(3) Jokainen jäsen on velvollinen antamaan yhdistykselle SEPA-suoraveloitusvaltuutuksen jäsenmaksun perimiseksi. Mikäli tätä velvoitetta ei noudateta, johtokunta voi päättää periä asianmukaisen lisämaksun.

(4) Kunniajäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksun maksuvelvollisuudesta.

(5) Johtokunta voi asianomaisen jäsenen pyynnöstä luopua jäsenmaksujen perimisestä tai alentaa SGB II:n tai SGB XII:n, BAföG:n tai vastaavia etuja saavien jäsenten jäsenmaksua.

§ 8 yhdistyksen toimielimet

Yhdistyksen toimielimiä ovat hallitus ja yhtiökokous.

§ 9 Hallitus

Hallitukseen kuuluu ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja, enintään kolme arvioijaa ja rahastonhoitaja. Rahastonhoitajan virkaa voidaan hoitaa henkilöliitossa toisen hallituksen toimiston kanssa.

Yhdistystä edustaa oikeudenkäynnissä ja sen ulkopuolella puheenjohtaja tai puheenjohtaja ja muu hallituksen jäsen.

10 § Johtokunnan tehtävät

Yhdistyksen hallitus vastaa yhdistyksen edustamisesta BGB:n 26 §:n mukaisesti ja sen toiminnan johtamisesta. Hänellä on erityisesti seuraavat tehtävät:

a) yhtiökokousten valmistelu, mukaan lukien esityslistan laatiminen,

b) Yleiskokouksen koollekutsuminen,

c) yhtiökokouksen päätösten täytäntöönpano,

d) yhdistyksen omaisuuden hoito ja kirjanpito,

e) vuosibudjetin ja vuosikertomusten valmistelu,

f) Päätös jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta.

§ 11 Hallintoneuvoston nimittäminen

(1) Johtokunnan jäsenet valitsee yksittäin yhtiökokous kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

(2) Hallituksen jäsenet voivat 9 §:n 1 momentin mukaisesti liittyä vain yhdistyksen jäseniksi.

(3) Jäsenyys yhdistykseen päättyy myös yhdistyksen jäsenyyteen.

(4) Hallituksen jäsenen uudelleenvalinta tai ennenaikainen erottaminen yhtiökokouksessa on sallittua.

(5) Hallituksen jäsen jatkaa tehtävässään varsinaisen toimikauden päätyttyä, kunnes hänen seuraajansa valitaan.

Mikäli jäsen eroaa hallituksesta ennenaikaisesti, on muilla hallituksen jäsenillä oikeus valita yhdistyksen jäsen hallitukseen, kunnes yhtiökokous valitsee seuraajan.

12 § Johtokunnan neuvonta ja päätöksenteko

(1) Johtokunta kokoontuu tarpeen mukaan.

(2) Hallituksen kokouksen kutsuu koolle ensimmäinen puheenjohtaja, jos toinen puheenjohtaja on estynyt, jos toinen hallituksen jäsen on estynyt. Esityslistaa ei tarvitse ilmoittaa. Kutsu on epävirallinen ja se voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti (puhelimitse), sähköpostitse tai muussa tekstimuodossa. Kutsupäivän ja hallituksen kokouspäivän välillä on oltava vähintään viisi päivää, lukuun ottamatta kutsupäivää ja kokouspäivää. Hallituksen kokouksen paikka ja aika on ilmoitettava kutsussa tai siinä.

(3) Hallituksen kokoukset pidetään yleensä puhelimitse tai videoneuvotteluna (esim. Skypen tai WhatsAppin kautta).

(4) Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä on läsnä. Päätöksentekoprosessi ratkeaa annettujen äänten enemmistöllä. Tasatilanteessa ensimmäinen puheenjohtaja päättää.

(5) Hallituksen päätökset on tallennettava ja saatettava muiden hallituksen jäsenten saataville tekstimuodossa (esim. lähettämällä ne sähköpostitse tai WhatsAppilla tai lataamalla ne pilveen). Tietue on voimassa ilman allekirjoitusta. Pöytäkirjan pitäjä valitaan kokouksen alussa.

§ 13 Yleiskokouksen tehtävät

Yleiskokous päättää seuraavista asioista:

a) yhtiöjärjestyksen muutokset ja yhtiöjärjestyksen uudet versiot,

b) jäsenmaksujen määrääminen,

c) kunniajäsenten nimittäminen ja hallituksen jäsenten erottaminen yhdistyksestä,

d) johtokunnan jäsenten valinta ja erottaminen,

e) hyväksyy vuosikertomuksen ja hyväksyy johtokunnan toiminnan,

f) yhdistyksen purkamisesta.

§ 14 Yleiskokouksen koollekutsuminen

(1) Hallituksen on vähintään kerran vuodessa kutsuttava koolle varsinainen yhtiökokous. Kutsu tehdään kirjallisesti (esim. kirjeitse) tai tekstimuodossa (esim. sähköpostitse). Kokouskutsu- tai sen lähettämispäivän ja yleiskokouspäivän välillä on oltava vähintään neljä viikkoa, jolloin kutsupäivää ja kokouspäivää ei lasketa mukaan. Kutsu katsotaan lähetetyksi, kun se on lähetetty viimeksi annettuun sähköpostiin tai postiosoitteeseen.

(2) Esityslistan päättää johtokunta. Jokainen yhdistyksen jäsen voi pyytää hallitukselta lisäystä esityslistaan kirjallisesti (esim. kirjeitse) tai tekstimuodossa (esim. sähköpostilla) viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta. Hakemuksesta päättää hallitus. Yhtiökokous päättää läsnä olevien jäsenten äänten enemmistöllä sellaisista esityslistaesityksistä, joita ei ole otettu hallitukseen käsiteltäväksi tai jotka esitetään yhtiökokouksessa ensimmäistä kertaa; Tämä ei koske esityksiä, jotka koskevat sääntöjen muutosta, jäsenmaksujen muutosta tai yhdistyksen purkamista.

Hallituksen on kutsuttava koolle ylimääräinen yhtiökokous, jos yhdistyksen etu sitä vaatii tai jos vähintään 10 % jäsenistä niin tekee kirjallisesti (esim. kirjeitse) tai tekstimuodossa (esim. sähköpostilla) pyydettäessä tarkoitus ja syyt.

(4) Yhtiökokous voidaan pitää joko henkilökohtaisesti tai virtuaalisesti. Johtokunta päättää tästä harkintansa mukaan ja ilmoittaa siitä jäsenille kutsussa. BGB:n 32 §:n 2 momentin määräys ei muutu. Virtuaaliset yleiskokoukset pidetään vain jäsenille tarkoitetussa chat-huoneessa (esim. Skypen kautta).

§ 15 Yleiskokouksen päätös

(1) Yhdistyksen kokouksen puheenjohtajana toimii ensimmäinen puheenjohtaja, jos tämä on estynyt, toinen puheenjohtaja, jos puheenjohtaja on estynyt, toinen hallituksen jäsen.

(2) Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kolmasosa yhdistyksen jäsenistä on saapuvilla. Mikäli hallitus ei ole päätösvaltainen, on hallitus velvollinen kutsumaan koolle toisen yhtiökokouksen samalla asialistalla neljän viikon kuluessa. Kokous on päätösvaltainen läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta. Tämä on mainittava kutsussa.

(3) Yleiskokous tekee päätöksen annetuista äänten enemmistöllä. Äänestämättä jättäminen katsotaan kelpaamattomiksi ääniksi.

Sääntöjen muuttamisesta, tarkoituksen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta päätetään läsnä olevien jäsenten kolmen neljäsosan enemmistöllä.

(5) Yhtiökokouksen tuloksista ja annetuista päätöksistä on laadittava pöytäkirja, jonka pöytäkirjantekijä ja kokouksen puheenjohtaja allekirjoittavat. Pöytäkirjan pitäjän nimittää kokouksen puheenjohtaja kokouksen alussa.

§ 16 Vaalit

(1) Vaalit voidaan pitää vain, jos ne on otettu asialistalle ja ilmoitettu kutsun mukana.

(2) Vaalien puheenjohtajana toimii ensimmäinen puheenjohtaja, hänen estyneenä ollessaan, toinen puheenjohtaja, jos molemmat puheenjohtajat ovat estyneenä, toinen hallituksen jäsen.

(3) Vaalit ovat avoimet, yleensä kädennostolla. Pyynnöstä yleiskokous voi kolmen neljäsosan enemmistöllä päättää salaisen vaalin toimittamisesta.

(4) Ennen vaaleja ehdokkaat esittelevät itsensä ja vastaavat kysymyksiin. Ennen vaaleja heiltä kysytään, haluavatko he säilyttää ehdokkuutensa.

(5) Poissa oleva voidaan valita, jos hallitukselle on saatu (kirjallisesti tai tekstimuotoinen) ilmoitus siitä, että hän ottaisi viran vastaan.

(6) Valituksi tulee se, jolla on enemmän kuin puolet annetuista äänistä (absoluuttinen enemmistö). Äänestämättä jättäminen katsotaan kelpaamattomiksi ääniksi. Jos kukaan hakija ei saa ehdotonta enemmistöä äänten ensimmäisessä äänestyksessä, järjestetään toinen äänestys. Uusia hakijoita voi ehdottaa täällä. Jos äänten ehdotonta enemmistöä ei vieläkään saada, järjestetään uusintakierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Jos jatkokierroksessa ei saavuteta tulosta tasatilanteen vuoksi, arpa ratkaisee. Vaalivirkailija arpaa.

§ 17 Vastuu

Vapaaehtoiset ja toimihenkilöt, joiden palkka on enintään 720,00 euroa vuodessa, vastaavat vain jäsenille ja yhdistykselle kunniatyötä suorittaessaan aiheuttamasta vahingosta tahallisuudesta ja törkeästä huolimattomuudesta.

Yhdistys ei vastaa jäsenilleen sisäisesti vahingosta, joka aiheutuu jäsenille osallistumisesta yhdistyksen tapahtumiin laiminlyönnistä, siltä osin kuin sellaista vahinkoa ei korvata yhdistyksen vakuutuksella.

§ 18 Tietosuoja

(1) Yhdistyksen lakisääteisten tehtävien ja velvollisuuksien täyttämiseksi yhdistyksessä säilytetään digitaalisesti seuraavat yhdistyksen jäsenten henkilötiedot liittovaltion tietosuojalain (BDSG) lakisääteisten vaatimusten mukaisesti: nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, syntymäaika, pankkitiedot, vapaaehtoiset tiedot aiheuttajalääkkeestä jne.

(2) Tietojen digitaalinen tallentaminen tapahtuu sillä ehdolla, että jäsenet hyväksyvät jäsenilmoituksen.

(3) Yhdistyksen toimielimet, kaikki työntekijät tai muut yhdistyksen palveluksessa toimivat henkilöt eivät saa luvatta käsitellä, luovuttaa, antaa kolmansien osapuolten saataville tai muutoin käyttää henkilötietoja muuhun tarkoitukseen kuin kulloisenkin tehtävän suorittamiseen. Tämä velvollisuus jatkuu myös jäsenen erottua yhdistyksestä.

Lakisääteisten jäsenoikeuksien käyttämiseksi hallitus voi pyynnöstä antaa jäsenilleen pääsyn jäsenluetteloon, jos hän vakuuttaa kirjallisesti, että osoitteita ei käytetä muihin tarkoituksiin, jos he osoittavat oikeutetun edun.

(5) Jäsenyyden päättyessä henkilötietoja, siltä osin kuin ne liittyvät käteismaksuihin, säilytetään verolaissa määrättyjen ajanjaksojen mukaisesti.

19 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta voidaan päättää vain tätä tarkoitusta varten koolle kutsutussa yleiskokouksessa.

Purkamiskokouksessa jäsenet nimeävät selvitysmiehet, joiden tulee sitten hoitaa meneillään olevat asiat.

(3) Yhdistyksen purkamisen tai lakkauttamisen tai verotuksellisen tarkoituksen päättymisen jälkeen jäljelle jäänyt omaisuus menee Psykiatrian lääketurvallisuusinstituutille e. V. (rekisteröity Münchenin käräjäoikeudessa rekisterinumerolla VR 17342).

(4) Edellä olevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti, jos yhdistyksen oikeuskelpoisuus on menetetty.

§ 20 kieliasetus

Mikäli sääntöjen tekstissä tai yhdistyksen säännöissä käytetään tehtävänimikkeissä nais- tai mieskielistä muotoa, voivat kaikki virat olla naisia ja miehiä tästä huolimatta.